Etusivu / Opiskelu / Opiskelusanastoa

Opiskelusanastoa

A B C D E FG H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Aikuiskoulutus on aikuisille tarkoitettu koulutus, jolle hakevalta edellytetään yleensä tiettyä ikää ja/tai työkokemusta. Aikuiskoulutukseen kuuluu koulutusjärjestelmän aikuissovellusten (esim. aikuislukiot ja ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutus) ohella myös mm. työnantajien järjestämää henkilöstökoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja pääsääntöisesti työttömille tarkoitettua työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista koulutusta.

Aikuiskoulutuslinja on aikuisille tarkoitettuja koulutusohjelmia. Aikuiskoulutuslinja voi antaa tarvittavat tiedot ja taidot näyttöön osallistumista varten tai laajentaa muuten ammatillista osaamista. Aikuiset voivat hakea myös nuorten koulutukseen (esim. joustavan haun kautta yhteishaussa).

Aikuislukiot (eli iltalukiot ja lukioiden iltalinjat) antavat aikuisille yleissivistävää koulutusta. Niissä voi suorittaa peruskoulun, lukion ja/tai ylioppilastutkinnon sekä yksittäisiä oppiaineita.

Aikuistutkinnot (toisin sanoen näyttötutkinto tai työelämän tutkinto) ovat näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja, jotka eivät välttämättä vaadi erikseen mitään tiettyä tutkintoa, kunhan vain tarvittavaa osaamista on.

Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yhteensä 180 opintopistettä ja se voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa (kuvataidealalla 210 opintopistettä 3½ vuodessa). Alemman tutkinnon nimike on asianomaisen alan kandidaatti; farmasian koulutusalalla nimike on kuitenkin farmaseutti ja oikeustieteen alalla oikeusnotaari.

Ammattiala on usean ammatin muodostama laajempi kokonaisuus, esim. elektroniikka ja sähköteollisuus tai kauneudenhoitoala.

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus toimii kolmella pääsektorilla. Koulutus voi olla työvoimaviranomaisten hankkimaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, omaehtoista koulutusta tai työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta.

Ammatillinen koulutus voi olla ammatillista perus-, jatko- tai täydennyskoulutusta (vrt. yleissivistävä koulutus).

Ammatillinen jatkokoulutus on koulutusta, joka valmentaa ammattitaidon jo hankkineita aikaisempaa vaativampiin tehtäviin.

Ammatillinen lisäkoulutus on ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammattitaitoa. Koulutus tähtää yleensä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.

Ammatillinen oppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta.

Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia ja kestää noin 3 vuotta. Ammatillinen peruskoulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisten ammatillinen perustutkinto on sen aikuissovellus, joka vastaa tavoitteiltaan nuorten koulutusta.

Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) ja se sisältää työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisilla koulutuksen pituus vaihtelee riippuen aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (entiset kouluasteen tutkinnot) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

Ammatillinen täydennyskoulutus on koulutusta, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa. Ammatillinen täydennyskoulutus on yleensä lyhytkestoista ja työnantajan rahoittamaa kurssikoulutusta.

Ammattikorkeakoulu on yliopistoihin rinnastettava korkeakoulutusta antava oppilaitos. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja niiden kehittämiseen valmentava ammattikorkeakoulututkinto. Opintojen tavoitteissa korostuvat työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset. Opiskelu on yleensä hieman käytännönläheisempää kuin yliopisto-opetus.

Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Eräät koulutusohjelmat ovat kuitenkin 270 opintopisteen laajuisia. Koulutus kestää kokopäiväopintoina 3½ - 4½ vuotta.

Ammattitutkinto on tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Ammattitutkinto suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa (avoin AMK) voidaan opiskella ammattkikorkeakoulujen järjestämiä ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia. Opetus vastaa laajuudeltaan ja tasoltaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, mutta siitä ei myönnetä tutkintotodistusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuka tahansa.

Avoin yliopisto on opiskelujärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden osallistua yliopistojen perusopetusta vastaavaan opetukseen ilman erityisiä pohjakoulutus- tai ikävaatimuksia. Opetuksen järjestää useimmiten jokin yliopisto, mutta myös yhteistyöoppilaitos, kuten kansalais- tai työväenopisto, kansanopisto tai kesäyliopisto. Avoimessa yliopistossa voi opiskella kuka tahansa ja opiskelu on maksullista.

Alkuun

E

Erikoisammattitutkinto on tutkinto, jonka suorittaminen vaatii vielä ammattitutkintoakin syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Suoritetaan näyttöinä erillisissä tutkintotilaisuuksissa.

Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakouluissa järjestettäviä ammatillisia opintoja, jotka on tarkoitettu lähinnä opistotutkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Erikoistumisopinnot ovat ammatillista täydennyskoulutusta.

Erillishaulla pyritään suoraan yksittäiseen oppilaitokseen, mikä on yleinen käytäntö aikuiskoulutuksessa. Yliopistoissa erillishaulla haetaan mm. maisteriohjelmiin tai muuntokoulutukseen.

Etäopetus on opetusmuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esim. kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa neuvoja oppilaitokselta esim. puhelinaikoina tai sähköpostin kautta. Etäopiskelu voi tapahtua myös ryhmässä. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksoilla.

Alkuun

H

Hakukohde on Koulutusnetissä käytetty yliopiston koulutuksen nimi. Se voi olla tutkinto, koulutusohjelma, pääaine tai näiden yhdistelmä. Hakukohteiden nimet vaihtelevat yliopistoittain.

Henkilöstökoulutus on työnantajan järjestämää koulutusta työntekijöilleen. Työnantaja osallistuu koulutuskustannuksiin. Yleensä lyhytkestoista täydennyskoulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Voi johtaa joissakin tapauksissa tutkintoon, esimerkiksi ammattitutkintoon.

Alkuun

K

Kansanopistoissa on valittavana erilaisia opintolinjoja ja kurssien aihevalikoima on laaja. Joissakin kansanopistoissa voi opiskella myös peruskoulun ja lukion oppimääriä sekä hankkia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Kansanopistot ovat usein sisäoppilaitosmaisia kouluja, joissa oppilaat asuvat ja opiskelevat. Kansanopistoissa opiskeleminen on maksullista.

Kansalais- ja työväenopistoissa opiskelu tapahtuu vapaa-aikana, yleensä iltaisin tai viikonloppuisin. Opetus painottuu yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin, taideaineisiin tai yleisiin atk-taitoihin, joista voi valita haluamiaan kursseja. Opiskelija voi myös opiskella peruskoulu- ja lukioaineita sekä osallistua ammatillisille kursseille. Opiskelu on maksullista.

Kielitutkinto on aikuisille suunnattu kielitaitotutkinto. Tutkinnossa mitataan kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä. Kielitutkinnot jaetaan kolmeen eri testitasoon: perustaso 1-2, keskitaso 3-4 ja ylin taso 5-6.

Korkea-asteen koulutus on toisen asteen jälkeistä joko ammatilliseen perustutkintoon tai lukion oppimäärään perustuvaa ammattikorkea- tai yliopistokoulutusta.

Korkeakoulu on korkea-asteen koulutusta antava oppilaitos, eli yliopisto tai ammattikorkeakoulu.

Koulutuksen laajuus on opetussuunnitelmassa ilmoitettu nimellinen koulutuksen laajuus. Laajuus ilmaistaan tunteina, päivinä, opintoviikkoina, kuukausina tai opintovuosina.

Koulutusaika voi poiketa nimellisestä laajuudesta, kun aiemmat opinnot, työkokemus ja opiskelijan tekemät valinnat otetaan huomioon. Koulutusaika on aika, jonka koulutuksen suorittaminen jollakin opintolinjalla kestää. Ilmaistaan vuosina, kuukausina, viikkoina ja päivinä. Koulutusaika ilmaisee koulutuksen suorittamisen kokonaiskeston, ei välttämättä sen edellyttämän ajankäytön määrää (vrt. koulutuksen laajuus).

Koulutusala on käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Koulutusala on opintoaloja laajempi kokonaisuus, joka sisältää toisiinsa läheisesti liittyviä opintoaloja, esimerkiksi kulttuurin tai liiketalouden koulutualat.

Koulutusaste on karkea koulutuksen tasoa ilmaiseva luokitus. Luokitukseen kuuluu esiaste, perusaste, toinen aste ja korkeaste. Toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus. Ammatillinen koulutus jaetaan nykyisin toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutus sisältää ammattikorkeakoulun ja tiede- ja taidekorkeakoulut. Tarkemmin koulutusasteista löytyy tietoa Suomen koulutusjärjestelmäkaaviosta.

Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Myös ammatillisissa perustutkinnoissa on koulutusohjelmat. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Yliopistoissa koulutus järjestetään pääasiassa pää- ja sivuainepohjaisina opintoina, mutta toisinaan myös koulutusohjelmina.

Alkuun

L

Liikunnan koulutuskeskus on oppilaitos, joka tarjoaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetään liikunta-alan tutkintoihin johtavaa ammatillista peruskoulutusta sekä eri kestoisia ammatillisia lisäkoulutuksia. Ne toimivat myös urheilijoiden valmennuskeskuksina.

Linja on oppilaitoksessa määräaikana toteutettava koulutuskokonaisuus. Käsitteellä viitataan nuorisoasteen tai aikuiskoulutuksen koulutuksiin sekä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin. Alle 1 opintoviikon mittainen kurssikoulutus tai työvoimakoulutuksen kurssit eivät sisälly linjoihin. Linja alkaa tiettynä aikana tietyssä opetuspisteessä ja lisäksi linjalla on tietoja pohjakoulutusvaatimuksista ja opetuskielestä.

Linjan YH-koodi tarkoittaa yhteishakukoodia, jonka Opetusministeriö on antanut jokaiselle yhteishaussa mukana olevalle koulutuksellje. Yhteishakukoodi löytyy mm. yhteishakuohjeista. Osa YH-koodeista vaihtuu vuosittain.

Lukiokoulutus. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakoulututkintoihin johtavaan koulutukseen.

Lähiopetus on opetusmuoto, joka tarkoittaa oppilaitoksessa tapahtuvaa perinteistä luokkaopetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja erilaisten apuvälineiden käyttöä. Lähiopetusta voi olla päivisin, iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikana (kts. etä- ja monimuoto-opetus).

Alkuun

M

Maisteriohjelma myös ns. muuntokoulutus tarkoittaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, pääsääntöisesti 1,5-2-vuotista, usein monitieteistä ohjelmaa, johon voi hakea pääsääntöisesti alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet, ja joihin on erillishaku.

Monimuoto-opetus on opetusmuoto, jossa etä- ja lähiopetus vuorottelevat. Erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten iltaopetuksen, ohjatun etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä.

Alkuun

N

Noste -ohjelma tarkoittaa aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa. Tarkoituksena on nostaa erityisesti työssäkäyvien palkansaajien sekä yrittäjien osaamistasoa. Ajoittuu vuosille 2003-2007. Kohderyhmänä ovat: 1. 30-59-vuotiaat työssäkäyvät henkilöt, joilla on työssä karttunutta ammattitaitoa, mutta perus- tai kansakoulun jälkeinen koulutus ja todistus siitä puuttuvat; 2. Työssäkäyvät peruskoulu- tai lukio-opinnot kesken jättäneet. Peruskoulua loppuun suorittamaan voivat tulla 25-59-vuotiaat.

Nuorisolinja on nuorisolle suunnatun koulutuksen opintolinja (vastakohtana aikuiskoulutuslinja).

Näyttö tarkoittaa tapaa osoittaa todellista ammattitaitoa. Aikuiskoulutuksessa näyttö on ammattipätevyyden osa, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Aikuiset, joilla on riittävä ammattitaito, voivat osallistua näyttöihin myös ilman edeltävää kouluopetusta. Nuorten koulutuksessa näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan näytöin.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus tarkoittaa aikuisille suunnattua näyttöihin valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkintojen perusteiden mukaisesti. Tutkintojen perusteista päättää Opetushallitus.

Alkuun

O

Omaehtoinen koulutus viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. (Vrt. työpaikka- ja työvoimakoulutus.)

Opetusmuoto tarkoittaa erilaisia opetusjärjestelyjä, kuten päivä-, ilta-, monimuoto- ja etäopetusta.

Opetuspiste merkitsee useimmissa tapauksissa samaa kuin oppilaitos. Oppilaitos voi kuitenkin joissakin tapauksissa sisältää useita opetuspisteitä. Opetuspiste voi olla esim. sivukoulu tai sivutoimipiste. Oppilaitos voi jakautua opetuspisteisiin myös opetuskielen perusteella, eli saman oppilaitoksen suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta järjestävät osat muodostavat omat opetuspisteensä.

Opetuspisteen YH -koodi on Opetushallituksen määräämä yhteishakukoodi, joka annetaan jokaiselle oppilaitokselle, joka on mukana yhteishaussa. YH-koodin kaksi ensimmäistä numeroa kertovat yhteishakualueen.

Opetussuunnitelmaperusteinen (OPS) -koulutus tarkoittaa sellaista koulutusta, jossa noudatetaan Opetushallituksen antamia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteita. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet, opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet, keskeiset sisällöt ja arviointi. Lisäksi ne sisältävät määräykset opinto-ohjauksesta, opiskelijan arvioinnista, työssä oppimisesta, erityisopetuksesta, maahanmuuttajakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja opetussuunnitelmasta.

Opintoala on luokitus, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoala tarkoittaa yleensä perustutkintoa laajempaa kokonaisuutta.

Opintolinja on opetuspisteessä määräaikana toteutettava koulutuskokonaisuus. Käsitteellä viitataan nuorisoasteen tai aikuiskoulutuksen koulutuksiin sekä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin. Alle 1 opintoviikon mittainen kurssikoulutus tai työvoimakoulutuksen kurssit eivät sisälly linjoihin. Linja alkaa tiettynä aikana tietyssä opetuspisteessä, ja lisäksi linjalla on tietoja pohjakoulutusvaatimuksista ja opetuskielestä.

Opintopiste on korkea-asteen koulutuksessa opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Opintopiste perustuu lukuvuoden työmäärään. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos (täysipäiväiset opinnot) vastaa 60 opintopistettä. Esimerkiksi 60 opintopistettä = 32-42 opintoviikkoa. Opiskelija voi tarvita kyseisin kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisen työtahtinsa mukaan. Yksi opintopiste tarkoittaa noin 27 tunnin työmäärää.

Opintoviikko on opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Opiskelija voi tarvita kyseisen kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisena työtahtinsa mukaan. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta ja itsenäistä opiskelua.

Opintovuosi on opiskelijan keskimäärin 40 opintoviikon työpanos.

Opistoasteen tutkintoon tähtäävää koulutusta ei enää järjestetä. Se antoi valmiuksia mm. suunnittelu- ja työnjohtotasoisiin tehtäviin. Tutkinnon suorittanut sai ns. yleisen jatko-opintokelpoisuuden eli kelpoisuuden pyrkiä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Oppisopimuskoulutus on työpainotteinen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.

Alkuun

P

Perustutkinto tarkoittaa toisen asteen ammatillista tutkintoa ja osoitusta ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa yleisen jatko- opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Aikaisemmin suoritettu laajuudeltaan 120 opintoviikkoa suppeampi perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakouluissa perustutkinnolla tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopistoissa taas perustutkinto on alempi korkeakoulututkinto (mm. kandidaatti) tai ylempi korkeakoulututkinto (mm. maisteri).

Pohjakoulutusvaatimus on opintolinjalle määritelty aiempi koulutus, joka hakijalla on vähintään oltava tullakseen valituksi tiettyyn koulutukseen.

Pääaine tarkoittaa oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaatintutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman.

Alkuun

S

Suuntautuneisuus ja suuntautumisopinnot ovat tieteenalan tai ammattialan sisällä suuntautuvia tai ammatillisesti eriytyviä opintoja.

Alkuun

T

Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen.

Tutkinto on tutkintoon johtavan ammatillisen, yleissivistävän tai korkea-asteen koulutuksen nimike.

Tutkintonimikket voivat olla joko laaja-alaisia, esimerkiksi merkonomi, tai vastata ammattinimikkeitä. Opiskelija voi käyttää tutkintonimikettä, kun hän on suorittanut tietyn opintokokonaisuuden hyväksyttävästi tai osoittanut näyttökokein ammattitaidon, joka kyseisessä tutkinnossa vaaditaan. Opetusministeriö päättää virallisista tutkintonimikkeistä.

Tutkintotilaisuus on tutkinnon järjestäjän järjestämä tapahtumakokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammatillisen osaamisensa tekemällä määrättyjä tehtäviä. Tutkintotilaisuus liittyy näytökokeisiin.

Työelämän tutkinto (= aikuistutkinto, näyttötutkinto) ovat riippumattomia ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Työpaikkakoulutus on koulutusta, jonka työnantaja järjestää työntekijälleen. Työnantaja huolehtii myös koulutuksen kustannuksista. On osa henkilöstökoulutusta.

Työvoimakoulutus on Työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelijat pääsevät työvoimakoulutukseen Työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Opiskelijan toimeentulo koulutuksen aikana määräytyy työttömyysturvan mukaisesti.

Alkuun

Y

Yhteishaku on järjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti oppilaitoksiin, kuten ammatillisiin perustutkintoihin ja päivälukioihin. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on omat erilliset hakujärjestelmät.

Yleissivistävä koulutus tarkoittaa perusopetusta, lukio-opetusta ja muita ei-ammatillisia opintoja esim. kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalais- ja työväenopistoissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto perustuu työelämän tarpeisiin. se on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta sen jälkeen kun tutkinto on suoritettu. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 - 90 opintopistettä ja kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät noin 1½ vuotta.Ylempi korkeakoulututkinto on useimmilla aloilla 120 opintopisteen laajuinen ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistossa yleensä kahdessa vuodessa, kun pohjalla on alempi korkeakoulututkinto tai vastaavia opintoja. Tutkinnon nimi on yleensä kyseisen alan maisteri. Poikkeuksia ovat proviisori, diplomi-insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ylempi korkeakoulututkinto on lisensiaatin tutkinto (laajuus 180-360 opintopistettä).

Yliopisto on korkea-asteen koulutusta antava tiede- tai taidekorkeakoulu, joka järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta. Opinnoissa halutaan kehittää tieteellisen ajattelua, tiedon arviointia ja uuden tiedon tuottamista.

Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen tutkinto, jonka suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintotodistuksen saa, kun on suorittanut pakolliset kokeet ja saanut lukion päästötodistuksen. Myös vastaavan ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopinnot suorittanut kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen suoritettuaan pakolliset kokeet.

Alkuun